Karel Čapek: R.U.R.

                         

Karel Čapek: R.U.R.

Näytelmä, ISBN 978-952-5500-44-8

15,90€, 110 sivua. liimasid. liepeet.

Suomentanut Eero Balk.
Kustantamo tarjoaa hintaan 13€ sis.posti (norm.19,90€)

 

Karel Čapekin R.U.R. tunnetaan näytelmänä, joka loi käsitteen robotti, mutta se on myös tekijänsä pääteos, ensimmäisen maailmansodan kokemuksista ja Golem-myytistä ammentava fantastinen dystopiadraama, joka vakiinnutti paikkansa maailman kirjallisuuden historiassa jo pian ilmestyttyään.

 

Rossum’s Universal Robots sai ensi-iltan­sa Prahan Kansallisteatterissa 1921, ja siitä tuli pian kaikkein käännetyin tšekkiläinen teos ja Čapekista samalla myös nuoren Tšekkoslovakian jonkinlainen epävirallinen edustaja maailmalla: jouk­ko ranskalaisia kirjailijoita esitti hänet kirjallisuuden Nobel-ehdokkaaksi syksyllä 1938.

 

Čapek vertautuu korkeakirjallisessa science fictionissaan pikemminkin Aldous Huxleyn ja George Orwellin tapaisiin kirjoittajiin kuin Arthur C. Clarken tai Isaac Asimovin töihin. R.U.R. on ihmismieltä, sen pelkoja ja käyttäytymistä, sankaruutta ja itsepetosta tutkiva näytelmä. Se kritisoi kehitysuskoa sekä suuria ideologioita ja puolustaa pientä arkea, rakkautta ja työtä, innostusta ja uskoa, ihmisyyttä.

 

R.U.R. on varustettu suomentaja Eero Balkin jälkisanoilla.

 

 

 

”Tekstin yllättävä nykyaikaisuus tulee robottien korvattavuudesta jollakin nykyajan ilmiöllä. Teoksen voi lukea yhtä hyvin niin, että se kommentoisi työperäistä maahanmuuttoa tai turkiseläinten vapauttamista. Ajankohtaisuus todistaa ajattomuuden.”

 

- Karo Hämäläinen, Suomen Kuvalehti

”Capekin teksti tuo mieleen loputtoman määrän viittauksia myytteihin, etenkin keinotekoisen ihmisen luomiseen, olipa kyseessä savesta, vainajanpalasista, tai biteistä tehty olento.

Dystopiana ja vertauskuvana R.U.R. käsittelee työläisten suhdetta omistavaan luokkaan. Konemaisen työn tekijä ei tarvitse sielua, mutta voi nousta omistajiaan vastaan.”

- Markku Soikkeli, Turun Sanomat (koko kritiikki)

”Čapekin näytelmä on tärkeä etappi keinotekoisia ihmisiä käsittelevissä kertomuksissa.”

 

- Vesa Sisättö, Kiiltomato