Charlotte Perkins Gilman: Herland

 

Charlotte Perkins Gilman: Keltainen seinäpaperi ja muita kirjoituksia 978-952-5500-70-7, 208s. Pehmeäk.
Tilaa 13€ (sis. posti)

Keltainen seinäpaperi ja muita kirjoituksia tuo esiin yhdysvaltalaisen feministin ja kirjailijan Charlotte Perkins Gilmanin (1860-1935) monipuolisuuden kirjoittajana. Teokseen on koottu hänen julkaisemiaan esseitä, mielipidekirjoituksia, novelleja, tarinoita ja runoja eri lähteistä. Niissä Gilman tutkii sukupuolta ja valtiota, harhakuvien valtaa, taidetta ja luontoa sekä maapallon oikeuksia etsien vahvojen miehen ja naisen roolien sijaan yleistä inhimillisyyttä roolien takaa. Klassikoksi noussut niminovelli Keltainen seinäpaperi on ensimmäinen kuvaus sorretun naisen vajoamisesta raastavan mielisairauden partaalle.

 

Charlotte Perkins Gilman: Herland  
ISBN 978-952-5500-39-4, 288 sivua

Tilaa 14€ (sis. posti)

Millaisia naiset olisivat, jos he eivät olisi eläneet patriarkaalisen kulttuurin orjina, vaan itsenäisinä ja luovina ihmisinä? Tätä kysyy Charlotte Perkins Gilman (1860–1935) klassikoksi nousseessa maailman ensimmäisessä feministisessä utopiromaanissa Herland (1915). Se kertoo tutkimusmatkailijoiden löytämästä naisten asuttamasta syrjäisestä maasta, josta miehet ovat kuolleet sukupuuttoon. Herland on ajallaan järkyttänyt ja uusia suuntia luodannut kertomus korkealle järjestyneestä yhteiskunnasta, joka elää luonnon kanssa harmoniassa. Se tekee 1900-luvun maailmasta kokonaisemman esitellessään naisten tukahdutettuja vahvuuksia.

Suomentaja Ville-Juhani Sutinen on laatinut teokselle esipuheen ja suomentanut sen liitteeksi bengalilaisen feministin Begum Rokeya Sakhawat Hossainin (1880–1932) novelliklassikon Sulttaanittaren uni (1901).

 

 

Ote kirjasta:

 

Kaikkialla vallitsi kauneus, järjestys, täydellinen puhtaus ja mitä miellyttävintä kodin tuntu. Kun lä­hestyimme kaupungin keskustaa, taloja oli enemmän, ja lopulta ne sijaitsivat aivan vieri vieressä, kunnes laa­jenivat rönsyileviksi palatseiksi puistojen ja aukioiden välissä ja muistuttivat hieman ruohokenttien ympä­röimiä college-rakennuksia.

    Kun käännyimme kadunkulmasta, saavuimme leve­älle päällystetylle aukiolle ja näimme edessämme jou­kon naisia, jotka seisoivat lähekkäin tasaisesti järjestäy­tyneinä ja odottivat ilmeisesti juuri meitä.

    Pysähdyimme hetkeksi ja katsoimme taaksemme. Toinen joukko sulki tuloreittimme ja he marssivat eteenpäin olkapäät toisten olkapäissä kiinni. Me jat­koimme kävelyä — ei vaikuttanut olevan muita vaih­toehtoja — ja huomasimme pian olevamme yhteen kulkeneiden joukkojen piirittämiä. Kaikki heistä oli­vat naisia, mutta…

    He eivät olleet nuoria. He eivät olleet vanhoja. He eivät olleet kauniita, jos ajatellaan tyttömäistä kauneut­ta. He eivät olleet missään määrin raivokkaita. Ja silti, kun tarkastelin heidän tyyniä, vakavia, viisaita, täy­sin pelottomia ja ilmeisen vakuuttuneita ja päättäväi­siä kasvojaan, koin kummallisen, jo varhain syntyneen tunteen, jota etsin syvältä muististani, kunnes viimein ymmärsin sen alkuperän. Se oli tunne siitä, että on toi­vottomasti väärässä paikassa, jonka olin kokenut niin usein varhaisessa nuoruudessani kun lyhyiden jalkojen äärimmäisimmätkään ponnistukset eivät onnistuneet viemään minua kouluun ajoissa.

 

 

”Tämä on ensimmäisiä merkittäviä feministisiä utopiaromaaneja, ja teoksen julkaiseminen onkin hieno teko.”

 

- Ville Lähde, Niin & Näin

 

”Utopioissa, etenkin Gilmanin esseemäisessä Herlandissa, on tarkoitus tuoda esiin vaihtoehtoisen elämänmuodon mahdollistamat parannukset, joten auvoisuuden korostus on ärsyttävyydessäänkin ymmärrettävää. Eristäytyneisyys on tarpeen, jotta naiset pääsevät toteuttamaan itseään ja kehittämään kykyjään rauhassa ilman, että isipappa on koko ajan vieressä kertomassa, miten asiat oikeasti pitäisi tehdä.”

 

- Narttu.net

"Herland on virkistävä lukukokemus. Utopia tarjoaa toivoa, koska se esittää myönteisiä visioita toisenlaisesta, paremmasta todellisuudesta. Samalla se antaa tilaisuuden kulttuurikritiikkiin, mikä puolestaan stimuloi aivoja. Herland on edelleenkin mitä ajankohtaisin teos."

 

- Siru Kainulainen, Turun Sanomat (koko arv.)

”Kirjan poikkeuksellisuutta on myös selkeä lihansyönnin ja tehotuotannon vastustaminen. Koko yhdysvaltalainen ja eurooppalainen elämäntapa on suurennuslasin alla. - - Ville-Juhani Sutisen suomennos on sujuva.”

 

- Hannele Huhtala, Voima

”Herland on kiehtova yhteiskunnallinen ajatuskokeilu, jolla on paljon annettavaa nykypäivänkin lukijalle. Vuosien mittaan yksityiskohdat ovat voineet muuttua, mutta pohjimmiltaan ongelmat ovat yhä samoja.”

 

- Toni Jerrman, Helsingin Sanomat (koko arvostelu)

"Herland on äitiyden aatteen mukaan elävä naissivilisaatio. Naiset lisääntyvät maassa ilman miehiä, ja kaikkea ohjaa äitiyden ja kollektiivisen sisaruuden henki. Lukija pääsee tutustumaan Herlandiin miesnäkökulmasta – ja siitä juuri romaanin herkullisuus syntyy, kertojamiehen kommenteista ja huomioista ainutlaatuisen kokemuksensa edessä."

 

- Päivi Kosonen, Kiiltomato (koko arvostelu)

”Herland on idea- ja dialogiromaani, jossa on esseeromaanille tyypilllisiä piirteitä ja painotuksia. Gilmanin romaanissa asiat ja aatteelliset keskustelut käyvät aina ihmiskuvauksen edellä; tärkeintä on luoda ideoiden välisiä jännitteitä ja vastakohtaisuuksia.”

 

- Hannu Waarala, Savon Sanomat (koko arvostelu)