Antti Nylén

antti_ja_tytot_web

Antti Nylén (s.1973) on helsinkiläinen esseisti ja 1800-luvun ranskalaiseen kirjallisuuteen erikoistunut suomentaja. Hänen poleeminen esikoisteoksensa Vihan ja katkeruuden esseet julkaistiin loppuvuodesta 2007 ja se voitti Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnon. Nylén kirjoittaa solmioista, seksistä, hulluista ämmistä, lihasta, popista ja Jumalasta. Hän pohtii kohtalon ja valinnan eroa. Miksi monet suostuvat esiintymään käsikirjoituksissa, joita eivät itse ole valinneet?

Nylénin toinen esseekokoelma Halun ja epäluulon esseet julkaistiin elokuun 2010 lopussa. Se tutkii Nicoa, Anna Abreuta, pelastumisen mahdollisuutta, takapuolta, Robert Bressonia, uskontoa ja uskonnottomuutta. Vapaasti polveilevat esseet ovat usein itsepäisiä ja aina tunteellisia. Ne vaativat näkemystä myös lukijalta.

Nylénin kirjoittamia draamamonologeja kokoava Hyvyys ja muita tekstejä näyttämölle julkaistiin maaliskuussa 2013.

Nylénin poleemisen esseistiikan sivutuotteena syntyi luonnostelu esikoiskirjan soundtrackiksi:

Vihan ja katkeruuden soundtrack

Pulp: The Fear
Pulp: 59 Lyndhurst Grove
Morrissey: Dear God, Please Help Me
Gang of Four: Damaged Goods
Islaja: Pete P.
Islaja: Sydänten ahmija
The Smiths: Bigmouth Strikes Again
The Smiths: You Just Haven't Earned It Yet, Baby
Nico: No One Is There
Jarvis Cocker: I Will Kill Again

Nylénin haastatteluja internetissä:
Uusi Suomi
NYT-liite
Ylioppilaslehti

 

 Kirjoista sanottua

 ”Kulttuuriteko Savukeitaalta jälleen kerran.”
– Mikkelin Kaupunkilehti

 

”Vaikka tämä ei kaikkia miellytä, on pakko todeta viimeistään Antti Nylénin toisen kokoelman Halun ja epäluulon esseet jälkeen: Savukeitaan nuoret esseistit kirjoittavat kiinnostavinta, älyllisesti haastavinta, yhteiskuntafilosofisesti oivaltavinta kirjallisuutta, mitä Suomessa tällä hetkellä tehdään.”

– Matti Mäkelä, Helsingin Sanomat (koko arvio)

”Nyléniä lukiessa on ihanaa ajatella, vaikka olisikin kiskottu ajattelemaan aiheita, joista ei itse halua ehdottomia mielipiteitä muodostaa.”

– Arita Peuraharju, Lumooja

”Vaikka Nylén välttää nykyproosalle ominaista ironiaa, hänen lauseensa tihkuvat tyylitajuista lakonisuutta sekä mustaa huumoria. Teksti muistuttaa kalastaja Pentti Linkolan purevaa asiaproosaa.”

– Jussi Kaskinen, Etelä-Saimaa

”Nylén tuo esseissään voimakkaasti esiin katolista uskoaan, ja ainakin uskonnotonta se ajoittain ärsyttää. Olisi nyt keksinyt vähän vedenpitävämmät perustelut.”

– Anu-Elina Lehti, Vihreä Lanka

”Esseisti Antti Nyléniä vaivaa tulkinnan kammo. Hän ei haluaisi olla hermeneuttinen eläin, ihminen, joka kurkistaa pintojen alle löytääkseen totuuden. Hän uskoo, että totuus löytyy pinnoilta: Morrisseyn takapuolesta, Bressonin elokuvien mallien (ei siis näyttelijöiden) olemuksesta, Anna Abreun kasvoista. Se on halun asia.”

– Kari Salminen, Turun Sanomat (kokonaan)

”Parasta Nylénin esseissä on, että niitä voi arvostaa, vaikkei miehen kanssa samaa mieltä olisikaan. Kirjoja, jotka tekee mieli paiskata seinään, tulee vastaan turhan harvoin.”

– Marja Honkonen, Jyväskylän Ylioppilaslehti

”Suomalainen lukeneisto on viime vuosikymmeninä pitänyt etäisyyttä kristilliseen uskoon. — — Tämän takia monipuolisen kirjallisuusmiehen Antti Nylénin ’Halun ja epäluulon esseet’ tuntuu kuin uuden aikakauden avaukselta.”

– Esko Miettinen, Sana

”[Esseiden] voima on ajatuksissa, Nylénin tavassa ajatella toisin kuin on totuttu. Esseistä on löytänyt jotain virkistävää, lohduttavaa. Ne ovat virkistäviä. Ei ole totta, että auringon alla ei ole mitään uutta. On siellä.”

– Lauri Linna, Scriptor

”Antti Nylénin esikoisteos on virkistävintä, mitä olen aikoihin lukenut. – – Hänen esseidensä voima piileekin siinä, että ne pakottavat lukijan valitsemaan puolensa ja perustelemaan näkemyksensä itselleen. Etenkin lihansyöjien soisi lukevan teoksen avausesseen Johdatus lihan sukupuolipolitiikkaan.”

– Johanna Vehkoo, Aamulehti

”Antti Nylénin Vihan ja katkeruuden esseet on henkilökohtaisesti sytyttävin kotimainen essee-esikoinen sitten sen kesäisen viikon viime vuosikymmenellä jolloin lainausoikeudettomana istuin Rikhardinkadulla lukemassa läpi Matti Mäkelän siihenastiset.”

– Roo Ketvel, Parnasso

”Suomessa ei ole julkaistu kovinkaan paljon kaunokirjallista esseistiikkaa. Tänne ei ole juuri kotiutunut laji, jota ei ole merkitty fiktiiviseksi, mutta joka ei myöskään ole tietokirjallisuutta. Vihan ja katkeruuden esseet liikkuvat tuolla harmaalla vyöhykkeellä. Parhaan esseistiikan perinteen mukaisesti ne ovat tunnustuksellisia käsittelemistään aiheista riippumatta.”

– Markku Paasonen, Helsingin Sanomat

”Antti Nylén on nimennyt kirjansa Vihan ja katkeruuden esseiksi. Seitsemäntoista esseetä hurjaa kulttuurikritiikkiä on kova paketti luettavaksi, mutta Nylénin pilkkanuolia väistelee ilokseen.

Hän on kuin rokkaava jesuiitta: vanhan miehen moraalitunto ja nuorukaisen haltioituminen katu-uskottavista tähdistä.Mitään näin ihastuttavan maanista en muista lukeneeni sitten punk-ajan pienjulkaisujen.”

– Markku Soikkeli, Turun Sanomat

”Lue tämä kirja. Osta se. Varasta jos et muuten siihen pääse käsiksi.”

– Jarkko Tontti, Kiiltomato

”Ranskalaisia klassikoita suomentanut Nylén (s. 1973) ei ole enää nuori, mutta vihainen hän on erityisesti lihansyöjille. Tässä on älykkö, joka vaikuttaa harvinaisen vapaalta kirjoittamaan siitä, mitä muut eivät uskalla sanoa äijäkulttuurissamme.”

– Jouni Tossavainen, Keskisuomalainen

”Nimiesseessä lihan sukupulipolitiikasta käy selväksi Nylénin kirjallinen ja tiedollinen taitavuus. Vaikka syömisen ja sukupuolen liittymisestä toisiinsa on kirjoitettu melko paljon, Nylén onnistuu kokoamaan sisältöjä, joiden voi aavistaa olevan ”vaarallisia” useimmille ihmisille.”

– Olli Haapala, Ukin uutiset

”Filosofi ja kirjailija Torsti Lehtisen mukaan essee suosii kokeellista ja karnevalistista ajattelua. Esseisti ei pelkää vastenmielistenkään sivupersooniensa ääntä. Tämä kuvaus sopii Nyléniin täydellisesti.”

– Helena Rintala, Etelä-Saimaa

Vastaa